Sivun näyttöjä yhteensä

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

PÄHKINÄNAKKELI

                               
                                                           Ei uskoa saatettu silmiämme.


                                                                      Mikä ihme se on?


                                                  Välähti vaalea rinta, oliko se puukiipijä?


                                               Nokki raivokkaasti lintu talia, pötköstä isosta.


                                           Pysyi piilossa talipötkön, ensin lintu harvinainen.


                                                        Mistä kaukaa tullut on tänne?


                             Kuului outo ääni, joskus viikolla pihasta. Olikin pähkinänakkeli äänessä.


                                                   Maistui tali, ja auringonkukka.



                                Vaikka pötkelö olikin Tintin, kelpasi se oudolle vieraallekkin.



                                              Miettii lintu, vieläkö viipyisi, vai joko lähtisi.


 Onneksi nähtiin vieras lintu. Harmistus suuri olisi, jos sivu suun, näky tällainen olisi mennyt.

                                       
                                         Siinä se istui, lintu harmaan valkoinen, ja tuijotti meitä.
                                         Tuumasi hetken, ja alleen otti siivet harmaat.
                                         Hei, hei, tule joskus takaisin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti